Energiantuotannon mahdollisuuksia kotimaassamme määrittelevät ja ohjaavat käytössä olevat tuotantoresurssit. Suomi on Euroopan metsäisin maa pinta-alaan suhteutettuna; vihreät metsät peittävät 73 % maamme kokonaispinta-alasta. Tämä näkyy myös Suomen energiantuotannossa, jossa metsäteollisuudella on ollut perinteisesti merkittävä rooli. Metsäteollisuuden ansiosta energiantuotannossa voidaan hyödyntää tehokkaasti metsäbiomassaa. Metsäbiomassa tuottaa sähköstämme noin 19 %, joka on kaikkein korkeimpia lukemia maailmanlaajuisella tasolla vertailtuna.

Suomessa suurimmat energiankulutuksessa käytettävät energialähteet ovat puupolttoaineet, öljy ja ydinvoima. Muita energialähteitä ovat muun muassa hiili, tuontisähkö, vesi- ja tuulivoima, sekä maakaasu. Suomessa energiankulutus on asukasta kohden suurinta Euroopan unionissa, johtuen teollisuuden osuudesta, korkeasta elintasosta, kylmästä ilmastosta ja pitkistä etäisyyksistä. Energiankulutuksen kasvu on kuitenkin pysähtynyt Suomessa 2000-luvulla, sillä teollisuuden energiatehokkuutta on onnistuttu parantamaan merkittävästi ja sen tuotantorakenne on muuttunut.

Energiantuotannon tila Suomessa

Energiantuotannossa on otettu maailmanlaajuisesti vastaan haaste kasvihuonepäästöjen vähentämisestä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Globaali energiantuotanto, sisältäen sähkön ja lämmöntuotannon, perustuu yhä suurelta osin fossiilisiin polttoaineisiin ja käytetyimpänä polttoaineena on pysynyt hiili. Uusiutuvan energian osuus energiantuotannosta on kuitenkin kasvanut huomattavasti ja tämä muutos kohti kestävämpää energiantuotantoa näkyy jo selkeästi Suomen energiantuotannossa. Suomessa päästövähennyksissä ollaan jo saavutettu EU:n vuoden 2020 niin kutsutun ilmastopaketin tavoitteet.

Suomessa uusiutuvien ja päästöttömien energialähteiden käytön tehostamiseksi on otettu käyttöön monia keinoja. Noin 80 % Suomessa tuotetusta sähkö oli päästötöntä jo vuonna 2015 ja uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannosta oli 45 %. Biopolttoaineiden ja uusiutuvan puun käytön osuus kaukolämmön tuotannossa oli vuonna 2015 noin 33 % ja osuus on noussut merkittävästi viime vuosina. Uutena merkittävänä tavoitteena Suomen energiateollisuus on sitoutunut ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.

Energiankulutuksen tila Suomessa

Energian loppukäytöstä suurin osuus, noin 46 % menee Suomessa teollisuuden käyttöön. Tämän lisäksi kaksi suurinta käyttökohdetta ovat rakennusten lämmitys, johon kuluu noin 26 % energiasta ja liikenne, jonka osuus on noin 17 %. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 energiankulutus laski prosentin verran edellisvuoteen verrattuna. Uusiutuvat energialähteet kattoivat noin 37 % kokonaiskulutuksesta ja niiden käyttö nousi samalla uudelle ennätystasolle.

Uusiutuvan energian osuuden kasvua energian kokonaiskulutuksesta kuvaa hyvin se, että vuonna 1990 vain 18 prosenttia kulutuksesta oli uusiutuvia energialähteitä. Osuus on sen jälkeen ensin kasvanut tasaisesti ja kiihtynyt sitten selvästi 2010-luvulla. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen osuus energian kokonaiskulutuksesta laski vuonna 2017 kaksi prosenttiyksikköä ja oli yhteensä 40 prosenttia kulutuksesta. Tämän vuoksi myös energiankulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä saatiin kokonaisuudessaan laskettua.

Ohjauskeinot

Suomessa energiantuotannon vahvuutena on jo pitkään pidetty tuotannon monipuolisuutta. Tuotamme energiaa useista eri lähteistä ja eri tavoin, niin sähkön kuin lämmönkin tuotannossa. Tämä toimintatapa on haluttu säilyttää, sillä laaja valikoima tuotantotapoja vähentää liiallista riippuvuutta yksittäisistä energialähteistä ja turvaa energian saatavuutta useiden tuotantomenetelmien hallinnalla. Energiantuotantoon pyritään yhä enemmän vaikuttamaan erilaisin ohjauskeinoin, mutta samalla on nähty tärkeäksi säilyttää vaihtoehtoja menetelmissä, myös fossiilisista energialähteistä luopumisen jälkeen.

EU:ssa energiantuotantoa ja -käyttöä ohjataan tehostetumpaan ja puhtaampaan suuntaan. Euroopan unionilla on jäsenmaille yhteisiä tavoitteita päästöjen vähentämiseksi, energiankäytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Kansallisesti ohjausta tehdään muun muassa energia- ja ilmastostrategian keinoin, sekä lainsäädännöllä. Suomessa päästövähennyksiä tavoitellaan myös niin sanottujen vapaaehtoisin keinojen kautta. Vapaaehtoisiin keinoihin kuuluvat muun muassa yritysten energiatehokkuussopimukset ja energiakatselmukset. Niissä määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ja energiankäytön tehostamiseksi valtio myöntää määrärahoja .

Kuluttajan mahdollisuudet kasvavat

Samalla kun energiateollisuus Suomessa on sitoutunut kunnianhimoisiin päästötavoitteisiin ja ilmastoneutraalin energiatulevaisuuden saavuttamiseen, energiankuluttajille on tarjolla yhä enemmän vaihtoehtoja. Mahdollisuudet oman energiantarpeen täyttämiseen ja omien arvojen toteuttamiseen ovat kasvamassa huomattavasti lähivuosina. Asiakkaan lisääntyvät mahdollisuudet saavat energiayhtiöt vastaamaan odotuksiin kehittämällä uusia, entistä digitaalisempia palvelumalleja, pelkän energianmyynnin tilalle. Käynnissä olevan energiamurroksen nähdään parantavan asiakkaiden elämää, edistävän energiatehokkuutta ja mahdollistavan ilmastoneutraalin yhteiskunnan.

Energiankuluttajasta energiantuottajaksi

Kesäkuussa 2019 Suomen Energiateollisuus uutisoi energiayhtiöiden kehittävän uusia ilmastoystävällisiä palveluita, joissa asiakas otetaan mukaan sähköntuotantoon. Aurinkopaneelien, lämpöpumppujen ja sähköautojen yleistyessä on siirrytty yhä enemmän kohti energiajärjestelmää, jossa tuotanto on hajautettua ja asiakas voi olla myös energiantuottaja. Energiayhtiöt investoivat tähän muutokseen, jonka ne näkevät edesauttavan kehityspolkua kohti kestävämpiä energiaratkaisuja. Ratkaisumalli mahdollistaa yhtiöiden asiakkaiden ylijäämäenergian myynnin eteenpäin ja korostaa näin asiakkaan roolia osana energiajärjestelmää.

Kohti energiaomavaraisuutta

Suomessa noin viidesosa käytetystä sähköstä tuodaan ulkomailta ja energiatase on useita miljardeja euroja alijäämäinen. Tuontienergia koostuu suurelta osin öljystä, jonka käytön vähentämistä tavoitellaan omavaraisuuden lisäämiseksi energia-alalla. Omavaraisuutta on suunniteltu energia-alalla sähköistymisen lisäämisen kautta. Tällä tarkoitetaan pääosin siirtymistä sähköiseen liikenteeseen ja monipuolisempaan kotimaiseen energiajärjestelmään. Kun energia-alan hankkeita kehitetään vuorovaikutuksessa paikallisten yhteisöjen kanssa, työllistetään samalla myös paikallisia pienyrittäjiä ja tuetaan kotimaisia investointeja.

Edelläkävijä alan murroksessa

Suomella on vahva asema energia-alan digitalisaatiossa. Uusien palvelujen kautta kuluttajalle avautuu mahdollisuus vähentää energiakustannuksia ja päästöjä, sekä automatisoida energian käyttöään. Suomen edelläkävijyyttä alan muutoksessa vahvistaa energian monipuolinen ja hajautettu tuotantorakenne. Suomen Energiateollisuuden mukaan kotimaisten energialähteiden käyttöön panostetaan yhä enemmän ja niiden kulutus tulee kasvamaan merkittävästi 2020-luvulla. Biopohjaisten energialähteiden kestävällä käytöllä nähdään olevan positiivinen vaikutus paitsi ilmastonmuutoksen ehkäisyyn, myös energia-omavaraisuuden parantumiseen ja työllisyyden kehitykseen.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

July 2019
M T W T F S S
    Oct »
1234567
891011121314
15161718192021
22232425262728
293031  

Tehokas energiankäyttö

Bioenergia Suomessa

Energian tuotannon ympäristövaikutukset

Uusiutumatonta energiaa

Fossiiliset energialähteet