Kestävä elämäntapa on länsimaissa nykyään trendikäs termi. Ei kuitenkaan ole montaakaan vuotta siitä, kun vihreämpiä elämäntapoja noudattavia ihmisiä pidettiin outoina viherpiipertäjinä, jotka tuntuivat hössöttävän turhasta. Nykyään maapallon ja luonnonvarojen rajallisuus otetaan kuitenkin vihdoin vakavasti, sillä sulavat napajäät ja ilmaston lämpeneminen ovat herättäneet ihmiset planeettamme huolestuttavaan nykytilaan. Kuinka paljon ihmisen toimintaa maapallo vielä kestää? Ja onko mitään enää jäljellä seuraaville sukupolville?

Mitä kestävä elämäntapa tarkoittaa?

Kestävä elämäntapa tarkoittaa sitä, että ihmiset elävät vihreämmin eli ympäristöä, luonnonvaroja sekä energiaa säästäen. Usein keskustelussa käytetään myös termiä kestävä kehitys, sillä kestävyydellä tarkoitetaan yleisesti sitä, että nykyisillä ja tulevilla sukupolvilla on hyvät elämisen mahdollisuudet – ja ylipäätään maapallo, jolla elää. Kestävä kehitys ei kuitenkaan tarkoita vain vihreämpiä elämäntapoja, vaan laajemmin myös sekä sosiaalista että taloudellista kehitystä.

Pieni osa kuluttaa suurimman osan

Tällä hetkellä noin 20 prosenttia maapallon ihmisistä kuluttaa noin 80 prosenttia planeettamme resursseista. Rikkaat länsimaat kuluttavat moninkertaisesti verrattuna köyhempiin kehitysmaihin. Maailman ylikulutuspäivä, jolloin ihmiset ovat periaatteessa kuluttaneet yli maapallon sietorajan eli uusiutumiskyvyn, on vuosittain elokuun alussa – Suomessa vielä aikaisemmin, huhtikuussa. Tämä on tilanne nyt, mutta mikä se on sitten, kun köyhemmät maat alkavat rikastua ja elintaso nousta, jos mikään ei nykytahdissa muutu?

Elintason nousulla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että kotitalouksiin alkaa ilmestyä enemmän kodinkoneita, jolloin energiankulutus lisääntyy, tai perheille on mahdollista ostaa auto, tai jopa kaksi, lisäämään liikennepäästöjä. Länsimaalaisille arkipäivää olevat tavat tai tuotteet ovat tähän mennessä olleet esimerkiksi monelle intialaiselle ylellisyyttä, mutta ei enää kauaa. Kulutuksen epätasainen jakautuminen on aiheuttanut sen, että samalla kun pieni osa ylikuluttaa, suurin osa joutuu kärsimään tästä.

Agenda 2030

Maailma on kuitenkin onneksi herännyt tähän epäkohtaan – ja toivottavasti juuri ja juuri ajoissa. Agenda 2030 on YK:n jäsenmaiden vuonna 2015 New Yorkin huippukokouksessa sopima kestävän kehityksen tavoiteohjelma, joka tähtää sekä kohtuuttoman köyhyyden poistamiseen että kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Kestävän kehityksen tavoitteet astuivat voimaan vuonna 2016. Kestävä elämäntapa ja kehitys on kaikkien vastuulla.

Tavoiteohjelma koostuu 17 eri tavoitteesta ja ne ovat kaikki yhteydessä toisiinsa. Tarkoituksena on taata maailmanlaajuisesti ihmisten hyvinvointi ja ihmisoikeudet, taloudellinen vauraus sekä yhteiskuntien vakaus niin, että kaikki kehitys on myös ympäristön kannalta kestävää. Ohjelmassa tärkeää on erityisesti tasapaino – yhtäkään tavoitetta ei tule saavuttaa muiden tavoitteiden kustannuksella. Tavoitteet sitovat sekä köyhiä että rikkaita maita, eli ne ovat universaaleja.

Ihmisen aikakaudesta maapallon aikakauteen?

YK:n tavoiteohjelmaan liittyy vahvasti se, että maapallon resursseilla on rajansa, joita ihmisten on aika alkaa kunnioittaa. Tähän asti ihmiset ovat kuluttaneet ja planeetta on joustanut, mutta se ei voi kestää ikuisesti. Sen sijaan, että maapallo sopeutuisi ihmisen toimintaan, on ihmisten sopeuduttava maapallon rajoihin. Tutkijat ovatkin sanoneet, että nykyään eletään geologisesti ihmisen aikakautta, sillä ihmiskunnan toiminta vaikuttaa niin negatiivisesti planeettaan.

YK:n tavoiteohjelma on globaali ja valtioidentasoinen, mutta miten yksilö, erityisesti suomalainen, voi vaikuttaa tähän kaikkeen? Kestävä elämäntapa ei tarkoita, että kaikesta tulisi luopua ja muuttaa elämään keskelle eräkorpea ilman juoksevaa vettä tai sähköä. Pienetkin teot voivat vaikuttaa jo paljon omaan hiilijalanjälkeen. Suuriin linjoihin pystyy vaikuttamaan erityisesti äänestämällä, sillä demokratiassa kansalla on valta vaikuttaa siihen, kuka valtaan nousee.

Vinkkejä vihreämpään elämään

Suurin osa yksilön hiilijalanjäljestä syntyy asumisesta sekä ravinnosta. Kuluttamisella on ylipäätään suuri merkitys ja kuluttajalla onkin käsissään suuri valta – sinä päätät, mitä kauppojen hyllyillä on tarjolla. Liha- ja maitotuotanto on yksi suurimpia saastuttajia maailmassa, joten helpoiten omaa ympäristökuormitustaan saa pienemmäksi kulutustottumuksiaan hieman muokaten. Eläinperäisten tuotteiden vähentäminen ei suinkaan tarkoita, että sinun on pakko ryhtyä vegaaniksi, mutta aloita vähentämällä lihansyöntiä esimerkiksi päivä kerrallaan.

Kasvisruokavalion lisäksi kannattaa myös miettiä ravinnon alkuperää ja suosia lähiruokaa. Sama pätee kaikkeen kulutukseen – aina ei kannata ostaa uutta ulkomailta, jos lähempää löytyy sopiva tuote. Ja aina parempi, jos sen löytää vieläpä käytettynä. Suomi on kirpputorien luvattu maa ja niitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Myös vaihtotalous on kasvussa, kannattaa tarkistaa internetistä oman asuinpaikan aktiivisuus. Ympäristön lisäksi myös kukkaro kiittää – kestävää kehitystä siis parhaillaan!

Älä sysää vastuuta muille

Ilmastonmuutos kuulostaa pelottavalta ja sen edessä tulee helposti toivoton olo. Miten maapalloa enää voi pelastaa? Tärkeää on kuitenkin saada kaikki mukaan talkoisiin. Suurimmat linjat vedetään tietenkin valtion politiikassa ja siksi onkin tärkeää äänestää – ellet sitten satu itse olemaan poliitikko. Mutta pienetkin teot vaikuttavat ja onhan se aikamoista ajatella, että se, että muistat pakata kangaskassin mukaan kauppareissulle on kokonaiskuvaa ajatellen iso juttu!

Suomessa kulutustottumuksiaan on suhteellisen helppo muuttaa kestävimmiksi jo pienillä, jopa aika huomaamattomilla jutuilla. Suomalaisten kuluttaessa moninkertaisesti sen, mitä suurin osa maailman ihmisistä kuluttaa tällä hetkellä, on tärkeää muistaa, että ei ole pelkästään etuoikeus asua rikkaassa, kehittyneessä maassa, vaan se tuo myös vastuuta. Älä koskaan väheksy pienimpiäkään tekoja, sillä et ole ainoa pienien tekojen tekijä maailmassa. Yhdessä meitä on jo merkittävä määrä!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

July 2019
M T W T F S S
     
1234567
891011121314
15161718192021
22232425262728
293031  

Tehokas energiankäyttö

Bioenergia Suomessa

Energian tuotannon ympäristövaikutukset

Uusiutumatonta energiaa

Fossiiliset energialähteet