Useat meistä käyttävät paljon energiaa nykyaikana, mutta olemme vielä aloittelijoita hukkaenergian hyödyntämisessä. Monetkaan kotitaloudet eivät ajattele, kuinka paljon lämpöä valuu hukkaan. Eniten lämpöhäviötä tapahtuu kerrostaloissa ja rivitaloissa. Näissä siis hukkalämmön talteen ottaminen olisi erityisen tärkeää, sillä siten voi säästää varsin mukavia summia rahaa vuositasolla. Useimmat meistä eivät kuitenkaan tiedä, miten hukkalämmön hyödyntäminen käytännössä onnistuu, vaikka se ei ole vaikeaa.

Poistoilman lämmön talteenotto

Asuinkiinteistöjen lämmitykseen kuluvasta energiasta jopa yli 30 % menee hukkaan. Tämän korjaamiseen on kuitenkin yksinkertainen keino. Poistoilman lämmön talteenottojärjestelmä on todella kätevä lisä jokaiseen asuntoon. Tällä yhdellä poistoilman talteen ottavalla laitteella voidaan hyödyntää kaikki se energia ja lämpö, joka muuten menisi hukkaan. Poistoilman lämmön talteenotolla voidaan kätevästi täydentää kiinteistössä jo olemassa olevaa lämmitysjärjestelmää. Se voidaan myös asentaa vaikkapa maalämpöön siirtymisen yhteydessä.

Poistoilman lämmön talteenoton hyötysuhde

Poistoilman lämmön talteenoton hyötysuhde on erinomainen, sillä poistoilmasta saadaan lämpöä ympäri vuoden. Tämä ei siis ajoitu ainoastaan kesäaikaan. Koska hyötyä saadaan vuoden ympäri, on sillä suuri merkitys saatavien säästöjen suhteen. Lämmitysenergian kulutusta voidaan vähentää huomattavasti poistoilman lämmön talteenotto asentamalla. Parhaimmillaan tulos voi olla jopa 40 % parempi kuin ilman poistoilman lämmön talteenottoa. Tämä 40 % säästö lämmitysenergiassa tuo huomattavan rahallisen säästön.

Monet taloyhtiöt ovatkin jo täydentäneet lämmitysjärjestelmäänsä poistoilman lämmön talteenotolla. Itsessään kyseessä ei ole suuri projekti, vaan poistoilman lämmön talteenoton voi asentaa kerrallaan kaikkiin kunkin rakennuksen asuntoihin. Näin samalla vaivalla saadaan säästöä jokaisen asunnon lämmityskustannuksista. Huoneilman lämpötila ei myöskään heittele poistoilman lämmön talteenoton asennuksen jälkeen. Sisätila pysyy jatkuvasti noin + 21 asteessa, eikä ulkoilman lämpötilan vaihtelu vaikuta tähän ollenkaan.

Käyttöveden lämmittäminen poistoilman lämmöllä

Poistoilman lämmön talteenottojärjestelmään kuuluu lämmönvaihtimella varustettu ilmanvaihdon huippuimuri, lämmönkeruuputkisto, lämpöpumput sekä lämminvesivaraajat. Lämmönvaihdin asennetaan aina katolle samalla, kun asennetaan ilmastoinnin poistopuhaltimet. Lämmönkeruuputkisto voidaan asentaa periaatteessa mihin tahansa, mutta yleensä se asennetaan koteloituna esimerkiksi kerrostalon porraskäytävään tai asuin- tai liikekiinteistön ulkoseinään. Lämpöpumpun sijoituspaikka on yleensä kiinteistön lämmönjakohuoneessa. Sinne se sijoitetaan yhdessä lämminvesivaraajien kanssa. Asennukset saadaan yleensä hoidettua yhden päivän aikana.

Lämmönvaihdin toimii siten, että vesihöyry, jota poistoilma sisältää tiivistyy vedeksi, ja vesihöyryn sisältämä lämpö siirtyy järjestelmän lämmönkeruunesteeseen. Lämmönkeruuneste kiertää lämmönkeruuputkistossa. Sieltä se siirtää lämpöä suoraan lämpöpumpulle, joka pystyy hyödyntämään poistoilman lämmön ja lämmittämään sillä käyttöveden. Joskus lämpöä voi jäädä yli käyttöveden lämmityksen jälkeen. Yli jääneellä lämmöllä voidaan lämmittää esimerkiksi rakennuksen lämmönjakoverkoston vettä. Näin kaikki mahdollinen lämpö saadaan varmasti talteen.

Tuloilma esilämmitys

Poistoilman lämpöä on mahdollistaa hyödyntää vielä muillakin tavoilla. Sitä voi nimittäin käyttää myös esilämmittämään rakennuksen tuloilmaa. Monissa kiinteistöissä on tänä päivänä koneellinen poistoilmanvaihto tai painovoimainen ilmanvaihto. Tällöin ilmanvaihtojärjestelmää täytyy täydentää tuloilmakoneille. Ne ovat huoneistokohtaisia. Tämä tarkoittaa siis sitä, että kyseinen kone täytyy asentaa jokaiseen asuntoon erikseen. Tämä vaatii hieman lisää aikaa asennukseen, mutta yleensä asennus voidaan silti hoitaa muutamassa päivässä.

On myös mahdollista järjestää tulo- ja poistoilmanvaihto keskitetysti. Tämä edellyttää kuitenkin paljon enemmän. Tällöin poisto- ja tuloilmakanavistot tulee rakentaa huoneistoista aina ylös asti ilmanvaihtokoneelle. Jos nämä vaihtoehdot eivät tunnu sopivilta, on tietenkin mahdollista sijoittaa jokaiseen huoneistoon oma ilmanvaihtokone. Sen tehtävänä on hoitaa tulo- ja poistoilmanvaihto jokaisen asunnon kohdalla erikseen. Vaihtoehtoja on siis monia, joten jokainen taloyhtiö voi päättää omiin tarpeisiinsa sopivimman.

Hyödyt energiansäästön lisäksi

Energiansäästö ei ole ainoa hyöty, joka saavutetaan, kun poistoilman lämmön talteenottojärjestelmään hankitaan täydennystä tuloilmanvaihdon avulla. Yksi merkittävä hyöty on sisäilman laadun paraneminen. Se johtuu siitä, että tuloilmasta suodatetaan pois kaikki ulkoilmasta löytyvät pienhiukkaset, jotka heikentävät ilmanlaatua. Jos koneellisen tuloilmanvaihdon asentaminen ei ole mahdollista, sisäilman laatua voi parantaa korvausilmaventtiilit vaihtamalla. Uudet venttiilit sisältävät yleensä tehokkaan suodattimen, johon ulkoilman epäpuhtaudet jäävät.

Koneellisella tuloilmanvaihdolla ja uudet venttiilit vaihtamalla voidaan samalla vähentää vedon tunnetta, joka syntyy kylmästä korvausilmasta. On olemassa korvausilmaventtiileitä, joiden tuuletusaukon koko mukautuu automaattisesti ulkoilman lämpötilan mukaisesti siten, että ilman ollessa kylmä tuuletusaukko on pienempi. Kun ulkoilma on lämmintä, tuuletusaukko vastaavasti suurenee. Erityisesti kylmällä ilmalla veto vähenee ja sen seurauksena asunnoiden lämpötila pysyy mukavan tasaisena. Tällöin myös asumisviihtyvyys paranee.

Energiatehokkuussopimus

Työ- ja elinkeinoministeriö ajoi vuonna 2016 läpi sopimuksen, jonka mukaan energiankulutusta tulisi vähentää elinkeinoelämän eri aloilla. Vähennystä oli sopimuksen mukaisesti saatava 9 % tai enemmän. Sopimuksen tavoitteena olivat sekä rahalliset säästöt että ympäristöystävällisyys. Hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonepäästöjen vähentäminen on ollut yksi energiatehokkuussopimuksen tärkeimmistä teemoista. Näin pyritään tekemään oma osa ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä. Kun sopimuksesta on kulunut jo aikaa, on voitu tarkastella, miten sopimusta noudatetaan.

Energiaa on pyritty säästämään jo aina 1990-luvulta lähtien valtion toimesta, mutta vasta 2010-luvulla energiansäästö on noussut yhdeksi tärkeimmistä teemoista. Energiatehokkuussopimukset kuuluvat tärkeänä osana Suomen energia- ja ilmastostrategiaan ja ne ovat tällä hetkellä yksi tärkeimmistä keinoista edistää energian tehokasta käyttöä koko Suomessa. Energiatehokkuussopimukset koskevat kaikkia aloja ja pääasiassa kaikki alat ovat lähteneet hyvin mukaan sopimusten noudattamiseen. Työtä riittää silti vielä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

July 2019
M T W T F S S
    Oct »
1234567
891011121314
15161718192021
22232425262728
293031  

Tehokas energiankäyttö

Bioenergia Suomessa

Energian tuotannon ympäristövaikutukset

Uusiutumatonta energiaa

Fossiiliset energialähteet