Uusiutumattomiksi energialähteiksi kutsutaan energiavaroja, jotka mitä todennäköisemmin tulevat kulumaan tulevaisuudessa loppuun, niin, että niitä ei voida enää hyödyntää. Näistä käytetään myös nimitystä fossiiliset energiamuodot, joita ovat maakaasu, kivihiili ja öljy. Ydinvoimakin nykyisellään lasketaan kuuluvaksi uusiutumattomiin energialähteisiin, sen raaka-aineena käytettäessä uraania. Tulevaisuudessa fuusiovoimalat saattavat yleistyä. Fuusiovoimaloissa raaka-aineena käytetään uraanin sijaan vetyä, jota on saatavilla lähes rajattomasti, milloin ydinvoima ei enää kuuluisi uusiutumattomiin energialähteisiin.

Kivihiili

Pääasiallinen kivihiilen energianlähde on hiili. Hiiltä poltetaan voimalaitoksissa kaukolämmön ja sähkön tuottamiseksi sekä sitä käytetään teräksen valmistukseen. Kivihiili syntyy esihistoriallisten kasvien jäännöksistä näiden lahottua maan alla. Kivihiilen käytön hyödyt ovat, että sen lämpöarvo on suuri, ja sitä on ollut runsaasti saatavilla. Hiilen osuus on noin neljännes kokonaisenergiantuotannosta. Energia-alan yhtiöiden yhdistys on arvioinut nykykulutuksella maailman kivihiilivarojen riittävän 200 vuodeksi eteenpäin.

Maakaasu

Maakaasu on syntynyt samoin kuin öljy ja kivihiili, muinaisista eläin- ja kasvijäänteistä. Maakaasua löytyy öljylähteistä, tai itsenäisinä esiintyminä. Maakaasusta poistetaan maakaasunkäsittelylaitoksella kaikki muut yhdisteet, paitsi metaani. Maakaasun käytön edut ovat helppo saatavuus ja -käyttö energian tuottamiseen. Kaasu palaa puhtaasti, ja kaasumaisen olomuodon vuoksi palamisesta ei synny tuhkaa. Maakaasua polttaessa hiilidioksidipäästöjä syntyy 30% vähemmän kuin öljyn poltosta ja 45% vähemmän kuin kivihiilestä.

Vuonna 2009 Yhdysvallat ja Venäjä olivat suurimmat maakaasun tuottajat, ja seuraavana vuonna USA:sta tuli suurin tuottajamaa. Yhdysvallat on eniten maakaasua kuluttava maa. Iran on myös erittäin merkittävä maakaasun tuottaja ja -käyttäjä. Muita maakaasun tuottajia ovat EU:n lisäksi muun muassa Norja ja Kanada. Maakaasua kulutetaan USA:n ja EU:n jälkeen eniten Venäjällä. Muita suuria kuluttajamaita ovat muun muassa Japani, Saudi-Arabia, Meksiko, Uzbekistan ja Ukraina.

Öljy

Maaöljy on hiilivetyjen seos, joka on muodostunut muinaisista eliöistä maaperässä. Hieman alle puolet kaikesta energiasta tulee öljystä, ja liikenteen energiasta yli 90%. Ensimmäiset öljykaivokset ovat 1800-luvun puolivälistä. Ennen kuin öljyä voidaan käyttää, on sitä käsiteltävä öljynjalostamossa. Pohjoismaiden suurin öljynjalostamo sijaitsee Porvoossa. Öljyn parhaat puolet energiantuotannossa ovat sen helppo ja suhteellisen turvallinen kuljettaminen paikasta toiseen sekä monipuoliset käyttökohteet.

Öljyhuipuksi (engl. Peak oil) kutsutaan ajankohtaa, jolloin öljyn maksimituotanto on saavutettu. Tämän jälkeen tuotanto alkaa fysikaalisten ja geologisten syiden takia väistämättä vähentyä, ja öljyä ei pystytä tuottamaan enää niin paljoa kuin aiemmin. Öljyhuipun ajankohdasta ollaan eri mieltä; jotkut sanovat, että huippuvuosi olisi jo ohitettu, mutta toiset asiantuntijat taas uskovat, että aiemmat teoriat eivät enää päde, perustuen teollisuuden, liikenteen ja maanviljelyn modernisoitumiseen.

Ydinvoima

Ydinvoimalla, eli ydinenergialla, tarkoitetaan ydinreaktioissa tapahtuvaa energiantuotantoa, jossa sidosenergiaa vapautuu atomiytimistä esimerkiksi fissio- tai fuusioreaktiossa tai radioaktiivisessa hajoamisessa. Ydinvoimaa tuotettaessa ydinpolttoaineen atomien massasta osa muuttuu energiaksi. Ydinpolttoaineen energiasisällön ollessa hyvin suuri verrattuna muihin polttoaineisiin, tekee se ydinvoimasta tietyllä tavalla ylivoimaisen vastatessa suuriin energiantarpeisiin. Suomessa on tällä hetkellä neljä toimivaa ydinreaktoria kahdessa eri kaupungissa, Loviisassa ja Olkiluodossa, tuottaen noin yhden kolmasosan maan sähköstä.

Vuonna 2019 maailmassa on sähköntuotantoa varten 454 ydinreaktoria 30 eri maassa. Maailman kaikesta sähköstä tuotettiin ydinvoimalla 10,3% vuonna 2017. Ydinvoimalla tuotetaan tällä hetkellä noin 30 % sähköstä EU:n alueella. Tammikuussa 2019 ydinvoiman tilanne oli se, että rakenteilla oli 18 maahan yhteensä 55 uutta reaktoria, muun muassa Arabiemiraatteihin, Bangladeshiin, Etelä-Koreaan, Iso-Britanniaan, Japaniin, Pakistaniin, Suomeen, Turkkiin, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin.

Miksi uusiutumattomia energialähteitä käytetään?

Kuten jo aiemmissa kappaleissa on todettu, kaikilla uusiutumattoman energian muodoilla on syynsä, miksi niitä edelleen käytetään. Vaikka tieto ja teknologia kehittyy koko ajan, ja uusia, ympäristöä vähemmän kuormittavia energialähteitä kehitetään jatkuvasti, ei muutos kuitenkaan tapahdu hetkessä. Maailman väkiluku kasvaa jatkuvalla tahdilla, ja energian tarve sitä myöten. Tähän tarpeeseen ei vielä toistaiseksi pystytä vastaamaan pelkästään uusiutuvia energiamuotoja käyttämällä.

Uusiutumattomien energiamuotojen käyttö perustuu usein siihen, että riittävä määrä energiaa saadaan tuotettua riittävän taloudellisesti. Uusiutumattomilla energiamuodoilla on myös pitkät perinteet, ja voimaloiden ja tehtaiden alasajo tai muuttaminen uusiutuvaa energiaa hyödyntäviksi on aikaa ja rahaa vaativa prosessi, joten monilla ei ole taloudellista mahdollisuutta sitä tehdä. Vielä toistaiseksi suhteellisen helppo ja varma saatavuus tulevat varmasti pitämään uusiutumattomat energialähteet mukana markkinoilla.

Mitä haittoja uusiutumattomien energialähteiden käytöllä on?

Kuten kaikissa energiamuodoissa, myös uusiutumattomissa energialähteissä on omat positiiviset ja negatiiviset puolensa. Fossiilisten polttoaineiden voimaloista, erityisesti öljyä ja kivihiiltä käyttävistä, vapautuu niin kasveille kuin ihmisillekin haitallisia rikkidioksidi- ja hiilidioksidipäästöjä. Öljyn ollessa muuten melko turvallinen, on suurien luontokatastrofien riski todellinen, kun sattuu onnettomuuksia öljyn kuljetuksen aikana. Vaarassa ovat erityisesti vesistöt ja niiden eläimet. Maakaasun ollessa fossiilisista polttoaineista ympäristölle vähiten haitallista, siinäkin vapautuu hiilidioksidia.

Ydinenergiaa voidaan pitää turvallisena, niin kauan kuin kaikki sujuu hyvin. Ydinvoimalaonnettomuuksia tapahtuu onneksi harvoin, mutta silloin kun tapahtuu, ovat radioaktiivisten aineiden aiheuttamat välittömät vaaratilanteet sekä pitkän aikavälin vaikutukset, kuten kohonnut syöpäriski, vakava ongelma. Nykymaailmassa myöskään terrorismin uhkaa ydinvoimaloita kohtaan ei voida poissulkea. Ydinenergia ei ole myöskään kovin edullinen energiamuoto. Varmaa tietoa ei ole myöskään siitä, kuinka hävitetty ydinjäte vaikuttaa luontoon ja ihmisiin tulevaisuudessa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

July 2019
M T W T F S S
    Oct »
1234567
891011121314
15161718192021
22232425262728
293031  

Tehokas energiankäyttö

Bioenergia Suomessa

Energian tuotannon ympäristövaikutukset

Uusiutumatonta energiaa

Fossiiliset energialähteet